Hyvistä käytänteistä

Hankimme perheeseemme kolmisen vuotta sitten samanmerkkisen astianpesukoneen kuin appivanhemmilla on ollut jo vuosia. Molemmissa malleissa on yläosassa sijaitseva taso ruokailuvälineitä varten – erotuksena monissa muissa malleissa olevasta irtokorista, joka sijaitsee usein alhaalla. Täyttäessään omaa konettaan appiukko neuvoi, että ruokailuvälineet kannattaa sijoittaa ylätasolle omille sektoreilleen niin, että haarukat ovat vierekkäin, lusikat vierekkäin ja veitset vierekkäin. Pesuohjelman päätyttyä ne on tällä tavalla helppo napata muutamalla kädenliikkeellä pesutasolta ja heittää astialaatikkoon omalle paikalleen. Tämä oli hyvä vinkki – hyvä käytänne – jonka otimme käyttöön omissa keittiörutiineissamme. Ja se on ollut käytössä siitä lähtien.

Hyvän käytännön – tai hyvän käytänteen – käsitettä ei ole helppo määrittää. Yleisesti sillä tarkoitetaan toimintatapaa tai -menetelmää, joka tuottaa tavoiteltua muutosta yhteiskunnassa, prosessissa, organisaatiossa tai yksittäisen ihmisen elämässä. Tarkempaa määrittelyä hankaloittaa se, että hyvä käytäntö on aina riippuvainen määrittelijästä, ajasta ja asiayhteydestä. Yleistä monille hyville käytännöille on kuitenkin se, että ne parantavat toimintatapaa tai prosessia ja säästävät tätä kautta resursseja eli aikaa, työvoimaa tai rahaa. Harmillisesti monet hyvät käytänteet jäävät kuitenkin oman organisaation käyttöön eikä tieto niistä saavuta laajempaa käyttäjäkuntaa, vaikka tarvetta olisi. Moni organisaatio saattaa pyörittää useita monimutkaisia ja aikaa vieviä prosesseja, jotka jossakin toisessa organisaatiossa on saatu kulkemaan virtaviivaisemmin ja jouhevammin ihan vain miettimällä asioita uusiksi, tekemällä asiat toisin tai ottamalla uutta teknologiaa tai uusia toimintamalleja käyttöön.

Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävä etsii parhaillaan Suomen kuntien kulttuuripalvelujen käytössä olevia hyviä toimintamalleja tai käytänteitä. Ideana on kerätä ne kunnista kyselykaavakkeen avulla, käydä ne sitten läpi ja alkaa esitellä niitä yhteistuumin.fi-sivustolla. Tarkoitus on koota ympäri Suomea käytössä olevat hyvät toimintamallit ja käytänteet yhteen paikkaan ja jakaa niitä kaikille kunnille yhteiseen käyttöön.

Nämä toimintamallit voivat olla kunnan itsensä luomia tai yksityisen sektorin, kolmannen ja/tai neljännen sektorin kanssa luotuja yhteistyömalleja. Tai sitten ne on voitu luoda yhteistyössä toisen tai useamman kunnan kanssa. Sen käyttäjämäärällä tai käyttöiällä ei ole merkitystä: ne voivat olla suuria ja vakiintuneita toimintamalleja tai pieniä ja ketteriä hyviä käytänteitä, joilla kunnan kulttuuripalvelut on saatu toimimaan paremmin, kattavammin ja tehokkaammin.

Esimerkiksi Muuramen kunnassa ei ole omaa elokuvateatteria, mutta kunta tekee yhteistyötä Kiertueteatteri Kino Metson kanssa, joka on Keski-Suomen elokuvakeskuksen ylläpitämä kiertävä elokuvateatteri. Omien sanojensa mukaan ”Kino Metso tukee elokuvakulttuurin saatavuutta kunnissa, joissa ei ole omaa elokuvateatteria. Näytöksillä monipuolistetaan kuntien kulttuuritarjontaa ja parannetaan kulttuuritoiminnan saavutettavuutta. Kuntalaisilta saadun suoran palautteen mukaan omaan kuntaan tuotu elokuvatoiminta lisää tasa-arvoa ja arvostusta omaa asuinpaikkaa kohtaan.”

Ja Siilinjärvellä nuoriso- ja kulttuuritoimi on yhdistänyt voimansa uuden Mitästehtäs-sivuston alle, ”jonne kootaan tietoa toimialan palveluista, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Sivuilta löytyvät kunnan nuorisotalot, erityisnuorisotyön eri työmuodot ja hankkeet sekä museot ja kotiseutuarkisto. Sivusto palvelee kaikkia asiasta kiinnostuneita; huoltajia, lapsia, nuoria kuin 3. sektorin toimijoitakin.”

Kulttuuria yhteistuumin -kuntakysely on lähtenyt viime viikolla Kuntaliiton kautta kaikkiin Suomen kuntiin ja se on saavuttanut toivottavasti mahdollisimman monta kuntien kulttuuripalvelujen parissa työskentelevää ammattilaista, jotka ovat halukkaita jakamaan kuntansa hyviä toimintamalleja ja käytänteitä. Vastausaikaa on 30.8. asti – mahdollisesti jopa ensi viikon alkuun asti, jos aikaa kunnissa tarvitaan lisää.

Kiristyvää kuntataloutta uhkaavat uudet säästötoimet ja kuntien kulttuuripalvelut joutuvat myös kriittiseen tarkasteluun tulevina vuosina. Jakamalla hyviä toimintamalleja ja käytänteitä kunnat voivat auttaa toisiaan tässä tiukassa tilanteessa. Nyt ei ole minkään tahon aika piilotella korttejaan vaan paljastaa ne reilusti kaikkien muiden nähtäväksi. Kaikkien kuntien yhteisenä tavoitteena on loppupelissä tarjota yhdenvertaisia, monipuolisia ja saavutettavia kulttuuripalveluja kaikille kuntalaisille. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä parhaiten yhteistyötä tekemällä – siis yhteistuumin.

Teemu Hokkanen
kirjoittaja on valtakunnallisen Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän projektikoordinaattori

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s