Tietoa kehittämistehtävästä

KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAVOITTEET

Valtakunnallisen Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän tavoitteena on kuntien kulttuuripalveluista vastaavan henkilöstön ymmärryksen lisääminen taiteen ja kulttuurin keskeisestä merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnin, kaupunkikehityksen ja alueen vetovoimaisuuden kannalta. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta vahvistaa tarvetta muodostaa kunnan kulttuuripoliittinen näkemys siitä, minkälaisia tasavertaisia, ja kunnan tarpeet huomioon ottavia peruspalveluja asukkaille tuotetaan. Kehittämishankkeen aikana huomioidaan myös luottamushenkilöiden tarve saada lisää ymmärrystä uudesta kulttuuritoimintalaista.

Kehittämistehtävän tavoitteena on tuoda yhteen Suomen kuntien kulttuuripalveluiden osaaminen ja kehittämistarpeet. On tärkeää luoda yhteistä ymmärrystä siitä, minkälaisia kulttuuripalveluita kunnissa pitää vähintään olla. Hankkeessa kootaan ja jaetaan tietoa erilaisista malleista tuottaa tasa-arvoisia kulttuuripalveluita sekä siitä, mistä oman kunnan kehittämistyöhön voi saada tarvittavaa asiantuntemusta. Kehittämistehtävä luo tietopohjan kuntien peruskulttuuripalveluiden tuottamiselle ja kehittämiselle.

Luottamuksen kulttuuri tärkeää

Kehittämistehtävän onnistumiselle on tärkeää luoda jakamisen ja luottamuksen kulttuuri, jotta kaikki kunnat eri puolella Suomea kokevat aidosti voivansa vaikuttaa kehittämistyöhön. Yksin Espoon kaupunki tai Turun ja Rovaniemen kaupungit eivät pysty etsimään, löytämään ja jakamaan eri puolella Suomessa käytössä olevia hyviä yhteistyömalleja ja käytänteitä vaan mukaan tarvitaan kaikki Suomen kunnat pienistä isompaan, etelästä pohjoiseen. On tärkeää luoda yhteisöllisyyttä, tiedonjakamista ja kannustamista ruokkiva ilmapiiri, jossa kaikki osapuolet ymmärtävät olevansa samalla puolella ja matkalla kohti yhteistä päämäärää: parempia ja toimivampia kulttuuripalveluja.

Kunnan kulttuuristrategian kehittämiseen ja muuhunkin kehittämistyöhön on tärkeä saada mukaan kaikki tahot, joita linjaukset koskevat. Hankkeen kautta halutaan kehittää malleja viranhaltijoiden ja asukkaiden luontevalle yhteistyölle palveluiden ja strategian kehittämiseksi. Kuntalaisten aito kuuleminen ja osallistaminen heille luontevilla tavoilla on yksi palveluiden onnistuneen kehittämisen edellytys. Kehittämistehtävän avulla kehitetään esimerkiksi malleja siihen millaisia toimijoita/tahoja/ihmisryhmiä tulisi pyytää mukaan. Mukaan voidaan kutsua esimerkiksi erilaisia kokemusasiantuntijoita, potilasjärjestöjä, työttömien, kuntoutujien, eläkeläisten, asukasyhdistysten, nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten ja vastaavien edustajia.

Malleja, strategioita tai työtapoja ei voi viedä suoraan kunnasta toiseen. Jokaisen kunnan virkamiehistössä on paljon osaamista ja tietoa juuri oman kunnan historiasta, mahdollisuuksista, tilanteesta ja tarpeista. Hankkeessa menetelmänä käytettävissä työpajoissa korostetaan avoimuutta ja vastavuoroisuutta, jotka mahdollistavat kaikkien osapuolten osaamisen hyödyntämisen ja osallisuuden hankkeeseen. Kehittämistehtävän onnistumista mitataan kulttuurin TEA-viisarin mallia hyödyntämällä, kulttuuripalveluiden kehittämisessä kulttuurilain linjaamaan suuntaan.

KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TOTEUTUSTAVAT

Nettisivusto

Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän ensimmäisessä vaiheessa (keväällä 2020) perustetaan nettisivusto (tämä kyseinen sivusto), joka toimii pääasiallisena alustana tiedon jakamiselle, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista tiedottamiselle sekä yhteydenpidolle. Sivustolle voidaan linkittää ajankohtaisia asioita kuntien kulttuuripalveluihin liittyen ja lisäksi sivustolta löytyy hankkeen teemoista järjestettyjen webinaarien tallennearkisto. Sivusto on aluksi blogimuotoinen, mutta laajenee tehtävän edetessä ja tiedon karttuessa aidoksi nettisivustoksi ja edelleen valtakunnalliseksi tietopankiksi. Kaikissa vaiheissa nettisivusto ja sieltä löytyvä tieto on kaikkien tahojen vapaasti käytettävissä ja jaettavissa.

Kysely kaikkiin Suomen kuntiin

Seuraavassa vaiheessa (keväällä/kesällä 2020) kaikkiin Suomen kuntiin lähetetään kysely, jossa niitä pyydetään ”ilmiantamaan” hyviä käytänteitä (’best practises’), joita heillä on käytössään kulttuuripalveluissa. Nämä voivat olla kunnan itsensä luomia tuotantomalleja, toimintatapoja ja palvelutuotteita. Tai ne voivat olla yksityisen sektorin, kolmannen ja/tai neljännen sektorin kanssa luotuja yhteistyömalleja. Tai sitten hyväksi todetut käytänteet on voitu luoda yhteistyössä toisen tai useamman kunnan kanssa. Ne voivat koskea kaikenikäisiä kohderyhmiä vauvoista hoivakotien asiakkaisiin ja kattaa asukkaita useamman kunnan tai maakunnan alueella. Kaikenlaiset hyvät käytänteet kulttuurin osa-alueella otetaan huomioon, jos ne vain voidaan jakaa ja ottaa käyttöön missä tahansa päin Suomea sellaisenaan tai muokattuna.

Kuntavierailuja ja asiantuntijoiden työpajoja

Syksyllä 2020 kyselyjen kautta saadut tulokset käydään läpi ja niistä valitaan 2-3 hyvää käytännettä. Näihin kuntiin tehdään loppuvuoden aikana vierailuja ja osallistujilla on mahdollisuus tutustua hyvään käytänteeseen ja sen toimintaan paikan päällä.

• kuntavierailut kestävät 1,5 päivää

ohjelma koostuu vierailukohteesta, verkostoitumisesta ja ulkopuolisen asiantuntijan fasilitoimasta työpajasta

kuntavierailuihin mahtuu kerrallaan 10-20 henkeä

• niihin voi hakea mukaan 1 kunnan kulttuuritoimialueen työntekijä

• vierailun matka- ja majoituskustannuksiin voi hakea tukea Kulttuuri yhteistuumin -kehittämistehtävän kautta.

Yhteenveto kuntavierailuista ja niihin liittyvistä työpajoista kootaan tälle verkkosivustolle ja ne toimivat pohjana varsinaiselle tietopankille. Kuntavierailut jatkuvat läpi vuoden 2021 noin 1-2 vierailun kuukausitahdilla.

Vuosien 2020-2021 aikana järjestetään aiheen tiimoilta seminaareja/webinaareja ja vuoden 2021 lopussa on tarkoitus järjestää suurempi arviointiseminaari, jossa käydään läpi kehittämistehtävän aikana ilmi tulleita huomioita ja kehitysehdotuksia.

Sparrausapua kuntiin

Hyvien käytänteiden kuntakyselyn lisäksi kuntiin lähtee kysely kulttuurin sparrausavusta. Kunnilta kysytään minkä asioiden suhteen he tarvitsisivat apua sparrausta ja valmennusta ja Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävä lähettää paikalle asiantuntijan, jonka kanssa kunnan kulttuuripalvelujen henkilöstö pohtii ongelmaa ja erilaisia ratkaisuja.

Kunnat voivat myös ilmoittaa kiinnostuksensa toimia asiantuntijana tai sparraajana muille kunnille ratkaista palveluhaasteita. Tavoitteena on jakaa asiantuntemusta ja osaamista, oppia tuntemaan kollegoja eri kunnista sekä rohkaista kuntia itse löytämään monipuolisen yhteistyön kautta parhaita mahdollisia ratkaisuja omiin kulttuuripalveluihin liittyen.

TAUSTA UUDESSA KULTTUURILAISSA

Kehittämistehtävän perusta lepää uudessa kulttuuritoimintalaissa (166/2019), joka astui voimaan maaliskuussa 2019. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat:

• tukea ihmisten mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen

• edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen

• vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin

luoda edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 5.12.2019 Espoon kaupungille myöntämä kaksivuotinen valtakunnallinen kehittämistehtävä perustuu uuden lain 6. pykälään. Sen mukaisesti ”Opetus- ja kulttuuriministeriö voi osoittaa hakemuksesta kunnalle tai muulle toimijalle kehittämistehtävän, jolla luodaan edellytyksiä kuntien kulttuuritoiminnalle.”

Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea kuntien kulttuuritoiminnan laatua, vaikuttavuutta, henkilöstön osaamista, asukkaiden yhdenvertaisuutta ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

KUMPPANEINA TURKU JA ROVANIEMI, TOIMIALUEENA KOKO SUOMI

Jo OKM:n hakuprosessin aikana Espoo pyysi mukaan asiantuntijakumppaneiksi kehittämistehtävään Turun ja Rovaniemen kaupungit. Kyseiset kaupungit tuovat mukanaan paikallista asiantuntijuutta, mutta myös laajat alueelliset yhteistyöverkostot ja kumppanuudet. Turun kaupungilla on pitkä asiantuntijakokemus kulttuurihyvinvoinnin alueelta (mm. Taikusydän-yhteyspiste), kun taas Rovaniemi tuo mukanaan tärkeän pohjoisen ulottuvuuden, mutta myös osaamisensa poikkihallinnollisista hankkeista ja yhteistyömalleista. Tärkeää tukea kehittämistehtävään saadaan myös Kuntaliitolta sekä Taiteen edistämiskeskukselta.

Kehittämistehtävän ensisijaisena toimialueena on kuitenkin koko Suomi. Kuntavierailuja (’peer-learning visits’), asiantuntijavalmennuksia ja tiedon jakamisen kehittämispäiviä järjestetään eri puolilla Suomea niin, että kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua.